Kirjakaupoissa on menossa taas kalenterikausi, josta marmatin jo kesällä, mutta nyt on se vuoden pahin kalenterikausi menossa kun vuodenvaihde lähestyy. On taskukalenteria, seinäkalenteria, pöytäkalenteria, päiväkirjaa, herra tietää mitä kaikkea kalenteria löytyykään, mutta kaupat ovat täynnä niitä, eikä kukaan jaksa panostaa muistikirjoihin tai ylipäänsä mihinkään muuhunkaan. Ja se näkyy, en ole aikoihin löytänyt juuri mitään ostamisen arvoista ainoastakaan Tampereen alueen kirjakaupasta.
Itse olen perinteisesti inhonnut kalenterin ostamista. Opiskelijana käytännöllinen kalenteri oli paras ystäväni, mutta sille oli tiettyjä vaatimuksia. Ensinnäkin jokaisen päivän kohdalla piti olla tarpeeksi tilaa kirjoittaa. Toiseksi piti olla tarpeeksi lukujärjestyspohjia. Muistiinpanotila ja mukana kulkeva kynä olivat ehdoton must, kalenteri ilman kynää on suurin kuviteltavissa oleva riesa. Ja lisäksi piti olla kunnolla tilaa myös yhteystiedoille. Muutaman vuoden selvisin Insinööriliiton vuosikalenterilla, Enatorin kansilla ja muutamilla omilla pikkumodauksilla.
Nyt kännykkäkalenterin aikakaudella en ole normaalia kalenteria suuremmin tarvinnut tai käyttänyt. Koska Insinööriliitto lähettää kuitenkin vuosittaisen kalenterin, ajattelin ettei minun tarvitse tarvitse tänä(kään) vuonna kalenteria ostaa. Siksi nuo kauppojen loputtomat kalenterihyllyt sapettavat.
Vaan minkäs teet kun yllättäen Koskikeskuksen Kärkkäisellä tulee vastaan Paperblankin Crystal Jewel? Ei auta vaikka miten yrittäisi kävellä ohitse. Se on pakko korjata parempaan talteen, aka. ostoskoriin. Se on kyllä aika epäkäytännöllinen, mutta ah, niin kaunis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti