Onnittelukortit veljelle ja hänen avovaimolle

Synttärikortti veljelleni. Ihan yksinkertainen: valmiille korttipohjalle liimattu itse otettu valokuva (olen ylpeä tuosta kuvasta), siihen päälle kultatussilla teksti ja sisäsivulle kultatussilla onnittelutekstit.


Sama idea kuin veljenkin kortissa, valokuva vain on eri.

Täydellinen muistikirja

Täydellisen muistikirjan perikuva: pienikokoinen, kovakantinen, viivoitetut sivut, lenkki kynälle, kiinni pitävä kuminauha, korttitasku takakannessa (jonka muuten huomasin vasta kun kuvasin tätä!), kirjanmerkki ja kaiken lisäksi nätti. Kotoisin Akateemisesta, katselin ensin samanlaista, mutta väriltään punaista ja se näytti punaisen hileen ja punaisen helmen kanssa liian bling-blingiltä minun makuuni, mutta tämä vaalea versio on aivan sopiva. No, ehkä tuo helmi on hieman liikaa.
Koko suunnilleen 9,5*15,0 cm, sivuilla 6 mm viivoitus.

teNeuesin Bellybutton

Tarviiko juuri muuta enää sanoa? TeNeuesin bellybutton-muistikirja. Ostin tämän Sokokselta, vein viimeisen kappaleen ja sekin oli juuri se, joka oli ollut ilman kääreitä hyllyssä mallina, vaikka se nyt onkin ihan kohtuullisessa kunnossa.
Hinta oli euron kalliimpi kuin teNeuesin nettikaupassa! Karseaa huomata moinen, koska olin katsellut tuota Bellybuttonia Sokoksen hyllyssä jo pidemmän aikaa, mutta olin pitänyt sitä liian kalliina. Raaskin ostaa sen vasta sitten kun työsopimus varmistui, ja sitten ei ollutkaan enää jäljellä muuta kuin se esittelykappale, hmph.

Minulla on teNeuesilta toinenkin muistikirja, Red Berries, jota ei ainakaan ihan heti löytynyt tuolta sivustolta enää. Laittelen siitä joskus varmasti kuvia tännekin.

Lisää Moleskineä

Tein sen mistä olenkin haaveillut jo kauan: ostin lisää Moleskineä, tällä kertaa osoitekirjan. Totesin, että kalenterini mukana oleva pieni osoitemuistio on riittämätön ja kalenterini pullistelee muutenkin jo, joten tässä on paikka ihan pelkästään osoitteille varatulle kirjaselle. Ja tietysti Moleskineä tulevan työpaikan ja säännöllisten tulojen kunniaksi.
Tässä kirja on juuri purettu muovista, siinä on vielä tuo valmistajan infopaperi päällä, mistä selviää se, että kirjan koko on 9*14 cm ja sivuja 192.


Tästä se näyttää sisäsivuilta.

Sortuminen Akateemisessa

Tällainen muistikirja tarttui eilen Akateemisesta matkaa. Pehmeäkantinen, kannet nahannäköistä, miellyttäväntuntuista materiaalia. Koko noin 14,5*21,0 cm, sivuilla 9 mm viivoitus.
Näyttäisi vähän siltä, että tämä saattaisi olla Akateemisen itse teettämää sarjaa, on sellainen logo tuossa sisäsivulla. Samanlaisia muistikirjoja oli tarjolla myös mustana, tummemman ruskeana ja vaaleamman ruskeana, jos nyt oikein muistan, mutta useampia sävyjä oli. Oli vähän vaikeata valita, mutta tämä nyt tuli sitten ostettua.
Tästä, noista Moleskinen vihoista ja koko blogin ulkoasusta joku voisi tehdä johtopäätelmän, että pidän ruskeasta väristä. No, se ei pidä ihan paikkaansa, väreistä suosikkejani ovat sinisen ja violetin erilaiset sävyt, mutta se on lopulta aina siitä sävystä kiinni, mistä pidän. Ei kaikki sinisetkään miellytä. Ruskea on kyllä vaatteissa, asusteissa ja meikeissä suosikkini, koska se sopii minun väreihini, mutta ei siitä sen enempää.

Muistikirjojen Cadillad: Moleskine

Ihan tahtoo unohtua blogin alkuperäinen aihepiiri eli se keräilypuoli. Korjataan tilanne nyt ja niinpä esittelen suurimmat aarteeni, Moleskinen vihot, joita minulla on valitettavasti vain kolme (kaksi kuvassa, kolmas samanlainen käytössä).
Moleskine on todellakin muistikirjojen Cadillac, sitä lienee valmistettu jo 1800-luvulla, mutta sen valmistus lopetettiin sittemmin. Se taisi olla jo tuolloin legendaarinen, sitä käyttivät monet taiteilijat ja kirjailijat. 1990-luvun lopulla Moleskine palasi taas kauppoihin. Okei, suurin osa tuosta tarinasta voi olla vain mainosmiesten hypetystä, mutta minuun se kyllä teki vaikutuksen.

Kalliitahan nuo vihot ovat, minulla ei ole kuin nuo kolme pocket size (9*14 cm) soft notebookia, 6 mm:n viivoituksella. Lähes joka kerta kun Akateemisessa käyn, kuolaan muiden Moleskine-vihkojen perään, mutta toistaiseksi lompakko on ilmaissut vastalauseensa.

Syntymäpäiväkortti

Askartelin tuossa myös veljelle synttärikortin joutessani, samalla taktiikalla kuin tuo alla oleva isänpäiväkorttikin. Kuva-aihe vain on eri. En toistaiseksi laita kuvaa kortista tänne, koska ei ole niinkään sanottua, etteikö veli surffailisi netissä aika ajoin ja oikein huonolla tuurilla hän tietysti löytäisi tiensä tännekin ja näkisi kortin etukäteen...
Tällä hetkellä minulla on menossa testi: kuivuuko kultatussi kiiltäväpintaisen valokuvan pintaan? Mattapintaisessa valokuvassa kultatussi pysyy hyvin, mutta kiiltävästä ei ole tietoa. Antaa sen koepalan nyt kuivua kunnolla, vaikka kyllä se näyttää siltä että se siinä pysyy, kunhan ei mene kynnellä raaputtamaan.

Isänpäiväkortti

Tällaisen isänpäiväkortin askartelin isälle vietäväksi. Äärimmäisen yksinkertaista ja helppoa: otetaan valokuva, kehitetään se, liimataan valmiille kaksiosaiselle korttipohjalle ja kultatussilla tekstataan tuo "Isänpäivänä"-teksti kuvan alle ja sisäpuolelle onnittelutekstit. Kuvassa komeilee kissankelloja, joita valokuvasin viime kesänä kotipihassa, saa nähdä tunnistaako faija leikkimökin seinustan :)

Vanha ruusu-muistikirja

Tämä on vanha aarre, ostettu vuosia, vuosia sitten. Mahdollisesti jopa 90-luvun puolella, en enää muista. En ole käyttänyt tätä lainkaan (vielä), koska tämä on niin mahdottoman nätti. Ja toisekseen sidonta on melko jäykkä, tätä on vaikea saada kunnolla auki. Koko 12*17,5 cm, sivuilla 7 mm viivoitus.

Kiinalaistyylisiä muistikirjoja

Suomalaisessa on ollut jo jonkin aikaa myytävänä erilaisia muistikirjoja, joiden kansi on päällystetty kiinalaisvaikutteisilla kankailla. Niihin olen sortunut muutaman kerran ja tässä varastoni.


Pieni punainen lohikäärme, mitat 10,7*14,8 cm, sivuilla 8 mm viivoitus.


Tämä on jännän värinen, pohjaväri on toisessa valaistuksessa musta, toisessa tummanruskea. Koko 15,0*21,0 cm, sivut blankot.


Vihreä kiinalainen maisema. Koko 15,0*21,0 cm, sivut blankot.


Punainen kukkakuosi. Koko 21,0*29,8 cm, sivuilla 8 mm viivoitus.

Hevoslehtiöitä

Tänään saalistin Tiimarissa. Tiimari on perinteisesti hyvä paikka hevosaiheisten lehtioiden ja vihkojen etsiskelyyn ja sieltä onkin sitä lajia tullut ostettua paljon. Ostin tänään kokonaiset 8 kappaletta lehtiöitä, ihan vain siksi etten osannut päättää kansikuvista sitä parasta.
Lehtiöiden koko on 13,1*18,4 cm, lehdillä 8mm:n viivoitus molemmin puolin.



Näiden kaikkien kuvat on ottanut Mark J. Barrett


yläoikea © Lehtikuva / AGE
alavasen © Geepap Oy / Sabine Stuewer
muut © Mark J. Barrett

Aloitusposti ja keräilyn filosofiaa

Lyhyesti ja ytimekkäästi: tämä blogi tulee sisältämään juttua ja kuviakin keräilyharrastuksestani. Keräilyn kohteena on erilainen paperitavara, muistikirjat, vihot ja muu sellainen. Minulla on jo kirjoituspöydän laatikossa mittava kokoelma kaikenlaista sälää ja niiden kuvia esittelen täällä pikkuhiljaa. Lisäksi tarinaa tulee myös ostamistani ja/tai lukemistani kirjoista.

Minä olen kai aina keräillyt kaikenlaisia vihkoja ja muuta kirjoitus- ja toimistotavaraa, mutta en ole ymmärtänyt oikein keräileväni sitä. Olen vain ostellut ja ajatellut olevani hieman pöljä, kun ostan vain vaikka minulla on jo muistivihkoja ja muuta koko loppuelämäkseni. Sitten ymmärsin, ettei tämä ole mitään päätöntä shoppailua vaan salonkikelpoinen harrastus! Keräileväthän ihmiset monia muitakin asioita: postimerkkejä, kolikoita, postikortteja, karkkipapereita, oluttuoppeja, posliinikoiria, lasilintuja, herra ties mitä. No minä keräilen paperia.

En suinkaan osta sokeasti kaikkea mitä kauppojen hyllyistä löytyy vaan vain sellaisia tuotteita, jotka miellyttävät itseäni. Mikä minua sitten miellyttää, selviää varmasti jatkossa blogin kuvien myötä.